Tuesday, January 14, 2014

Toimintakortit ja pelimekaniikka

Runopelissä ideaali pelaajien lukumäärä lienee kolme tai neljä - toki kahdellakin henkilöllä se toimii. Jos ideana on pelata muutosvaihetta toimintakorttien loppumiseen saakka, jolloin pelikin loppuu, niin  järkevää on määritellä pakan koko sellaiseksi, että jokaiselle tulee yhtä paljon pelivuoroja.

Helpoin ratkaisu on 36 kortin pakka - se on jaollinen niin kolmella kuin neljälläkin. Kymmenisen vuoroa (siis 9 neljällä pelaajalla ja 12 kolmella)on myös aika hyvä pelin toimivuuden kannalta. Runo ehtii kehittyä pitkälle - ja toisaalta erään kuluva aika pysyy kohtuullisena.

* * *

Korttien määrää oleellisempi seikka on kuitenkin niiden laatu. Tähän mennessä testipeleissä on käytetty seuraavanlaisia kortteja:


  • lisää sana
  • poista sana
  • korvaa sana
  • siirrä sana
  • muuta/lisää pääte


Lisää-kortteja on ollut eniten, poista-kortteja toiseksi eniten. Korvaa-korttia on ollut vähiten, ainoastaan kaksi. Peleissä on tuntunut siltä, että lisää kortteja voisi olla enemmänkin - ja toisaalta tilausta olisi erikoiskorteille, joiden painoarvo olisi voimakkaampi.

Seuraavia testipelejä varten pakka onkin nyt muokattu seuraavanlaiseksi:


  • 13 x lisää sana
  • 9 x poista sana
  • 5 x muuta/lisää pääte
  • 4 x siirrä sana
  • 2 x korvaa sana
  • 1 x siirrä rivi
  • 1 x lisää kaksi sanaa
  • 1 x poista sana ja lisää sana


Jos uudet kortit muuttavat liikaa pelin luonnetta, niistä voi toki luopua. Mutta kokeilla pitää: esimerkiksi kokonaisen rivin siirtäminen on jännittävä mahdollisuus - ja kahden sanan lisäyksellä voi luoda aivan uuden asiakokonaisuuden, jonka seuraava pelaaja voi poistaa omalla vuorollaan vain osittain. "poista sana ja lisää sana"- kortti on samantyylinen kuin korvaa-kortti, mutta huomattavasti väkevämpi, sillä sanaa ei tarvitse lisätä samaan kohtaan mistä edellisen poistaa (kuten korvaa-kortissa).

* * *

Toimintakortti-pakkaan liittyy pari pelimekaniikan kannalta tärkeää kysymystä. Ensinnäkin, on todennäköistä, että pelaajat panttaavat vahvimpia korttejaan pelin loppuvaiheessa. Silloin tavallaan viimeistä kierrosta ennen jokainen voi melko hyvin päätellä, mitä kortteja muut todennäköisesti aikovat pelata.

Mutta päättelyyn on edellytyksiä vain siinä tapauksessa, jos pakka on aina sama.

Toinen vaihtoehto olisi tehdä toimintakorttien pakasta suurempi - osa korteista jätettäisiinkin aina pelistä pois. Tällöin jokainen pelikierros olisi muutosvaiheessa aina hieman eri tavalla painottunut - kenties mukaan sattuisi hyvin vähän poista-kortteja tai ehkä ei ainuttakaan "erikoiskorttia".

Vaarana tietysti olisi se, että pelimekaniikka on jokseenkin hienoviritteistä: jos esimerkiksi lisää-korttien suhteellinen määrä pienenee, vaarana on pelin kuihtuminen. Muutosvaiheen alkaessa sanoja on rajallinen määrä pöydällä, ja tavoitteita on hyvin vaikea saavuttaa ensisijaisesti poista-kortteja käyttämällä.

* * *

Toinen tärkeä seikka on pääte-korttien määrä ja luonne. Jotta nuo "muuta/lisää pääte"-kortit toimivat osana peliä moitteettomasti, sanaston on oltava sellaista, että siihen voidaan päätteitä lisäillä. Ja koska  pöydällä esillä olevien päätteiden määrä on rajallinen, järkevää ehkä olisi sopia niin, että aina kun päätteitä sanoista poistetaan, ne siirretään takaisin pöydälle uudelleen käytettäviksi. Sama käytäntö myös silloin, kun poistetaan kokonaisia sanoja: poistettuja sanoja ei voi enää käyttää, mutta päätteet menisivät kiertoon.

Tämä tietenkin mahdollistaa myös taktikoinnin: erityisesti "poista sana ja lisää sana"-kortilla voisi ensin poistaa sanan, josta tarvitsisi itse päätteen, ja sitten käyttää tuon päätteen sanaan, jonka lisää pöydälle. - Poikkeustapaus, mutta rikastuttaisi ehkä pelin luonnetta ja strategisia mahdollisuuksia.

* * *

Ja vielä: tähän mennessä on ollut pelikäytäntönä, että aina kun käyttää "lisää sana"- tai "korvaa sana"-kortin, saa nostaa itselleen yhden sanalaatan lisää. Silloin kun omat sanat ovat huonoja, tämä on kannustanut rohkeasti lisäämään sanoja, jotta sanasto vaihtuisi. Ongelmana silloin on se, että tulee ensin ikään kuin laitettua syntyvän runon kannalta melko yhdentekeviä sanoja tekstiin - ja sitten kun on vihdoin saanut parempia sanoja, ei olekaan enää "lisää sana"-kortteja.

Sujuvampi ja myös selkeämpi sääntö voisikin olla sellainen, että jokaisella muutosvaiheen pelivuorollaan pelaaja nostaa yhden uuden sanalaatan - riippumatta siitä, minkälaisen toimintakortin hän pelaa. Näin hallussa oleva sanasto elää koko ajan - samoin toivo siitä, että seuraava kierros tuo vielä jonkin ratkaisevan lisän.

No comments:

Post a Comment